Souuu romantic, vai kuinka? Tänään on 10.9, mikä meidän taipaleen tiellä tarkoittaa sitä että Mr. Anssin kanssa on tullut seitsemän vuotta täyteen. Aika kauan sitä on toisiaan katseltu, välillä riidellen, välillä nauraen ja ehkä kumpaakin samaan aikaan..
... mutta silti voin täydellä sydämellä sanoa että en voisi luopua kyseisestä henkilöstä mistään hinnasta- vaikka hermosolut joskus ottaakin osumaa ja pahasti.. ei nimittäin joka mutkassa jaksa toisen juttuja, saatika ajatuksia... mutta eipä se ilmeisesti ole haitannut kun kerta tässä vielä ollaan.
Tänään ois suunnitelmissa tehdä poron sisäfilepihvejä, valkosipuliperunoita ja jotakin höttöä siihen lisäks (=toisinsanoen jonkinnäköinen salaatintynkä). Ajattelin tuossa aikaisemmin että oisko pitänyt repäistä ja vuokrata jokin leffakin, mutta saas nyt nähdä jaksaako.
Yövuoro on kohta pulkassa ja pääsen kotiin nukkumaan noin. kolmeksi tunniksi, äiti lupasi viedä miut kauppaan joten pakko herätä niinkin aikaisin kun kahdeltatoista että hovikuskini pääsee miut viemään. köhköh. (hovikuski on ehkä väärä sana, mutta kun kerta tuli mieleen;)
Mutta kyllä täytyy sanoa että meikäläinen on tosiaan säikky yövuorossa, tuli taas huomattua kun säpsähdin pientäkin narahdusta tai kolinaa. Hypin melkein ilmaan, kun jotain pientäkin tapahtui kuten ovi aukesi. Ihme kyllä, mutta silti teen aika paljon yövuoroja (ottaen huomioon, kun olen näin helkatin pelokas yöllä).. ei mutta tykkään kyllä valvoskella, ei siinä mitään.. mutta meikäläisen mielikuvitus tekee aina tepposen yöaikaan.. tarpeeksi väsyneenä vielä sitä kuvittelee tai näkee kaikenlaista, mikä ei välttämättä ole edes totta.
ouuuuh .. onneksi pääsen kohta vällyjen väliin, edes pieneksi aikaa. ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti