Odotin ehkä jonkin tovin sitä että 22-vuotta tulee täyteen ja pääsen ns. vetämään päänkin täyteen siinä samalla, mutta ei. Juuri sinä kauniina päivänä perjantaina kun kunniakas ikäni koitti päätti elimistöni että nytpä sitten sairastut mahatautiin! Kyllä siinä pienet itku-potku-raivarit tuli kun tajusin todella päivän mittaan että juhlimisesta ei tule mitään.
Itketti, vitutti, ärsytti. Elämäni oli pilalla- hetkellisesti.
Kunnes....
.. Lauantai aamu koitti ja tajusin että minulla on nälkä. Elimistöni jopa huusi minulle että "Anna mari ruokaa, tarvitsen ruokaa" Mieleeni tulvi hetkellisesti jopa kaikki hampurilaispaikat maan päällä. Mutta päädyin kuitenkin syömään ns. "kevyttä kenttälounasta"- eli jauhelihakeittoa. Kyllä, nälän se vei ja meikäläinen ajatteli siinä kohtaa että ehkä olen valmis juhlimaan kun kerta ruokakin pysyy sisällä, vai kuinka?
Olin siis niinkin viisas ihminen että ostin 1,5l valkkaria jääkaappiin odottelemaan maistelua :) Outoa sinänsä ruveta juomaan kun vasta oon sairastanut mahatautia ja oon viettänyt yli puolet edellisestä päivästä wc:n kamarassa ämpäriä tuijotellen.. Mutta toisaalta, eikös alkoholikin tapa bakteereja, uskon siihen nyt tässäkin tapauksessa koska mieli halajaa juhlia.. eilinen kun meni mönkään. Vatsahan tietää mitä se haluaa ! :D
Tänään siis viiniä, ihania ystäviä ja fiilistelyä. Kiitos mahatauti kun päätit mennä näin nopeasti ohitse. Tällä hetkellä olen siitä äärimmäisen iloinen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti