Suku on pahin, sekin on tullut todettua - vaikka kaikella rakkaudella tämä ihana sukuni sen tekeekin, vai kuinka oli sanottu?
En tiedä mitä ajatella, koko tämän 22-vuoden taipaleen aikana olen tullut huomaamaan sen että meikäläinen ei todellakaan ole mikään kruunun prinsessa- kukkaseppelein varustettuna, saatika malliaineista ellei kyseessä ole XXXXXXXL- mallikisat, silloin voisin pärjätä jos oikein kovin irvistän?
Rakas kummini oli tänään mennyt varta vasten juttelemaan äidilleni siitä kuinka lihava meikäläinen on, kyllä tiedostan sen itsekin ilman että kummini sen tulee solakalle äidilleni huomauttamaan. Hän on kovin huolissaan siitä missä kunnossa meikäläinen on. Rakas kummini itse painaa varmaan 48kg, hän on katsos hoikkaa sukua, tissejäkään ei näy missään, langanlaihuus on hieno asia!
Ei vaan, pitäisihän se laihduttaa.. meikäläinen tähän ikään mennessä on vaan huomannut että mikään ei tunnu auttavan ja sit jos auttaa ja pari kiloa häviää pois niin kohta huomaat rehkiväsi kuntosalilaitteilla miljoona kilometriä ja kun vaa'alle astuminen on edessä niin vaaka näyttää samaa lukemaa TAI JOPA ENEMMÄN. Se turhauttaa ja paljon. Motivaatiota tarvitsen kovasti, mutta kuka sitä miulle antais? haluaisin oikeasti olla hoikempi, nätimpi, kauniimpi. Mutta miten? Olen nyt yrittänyt ajatella että en syö mitään makeaa pitkään aikaan enkä viljoja ym. iso dieetti ja liikuntaa, mutta mistä tiedän että auttaako tämä oikeasti? kokeilemalla ehkä vaan mut silti...
Yksi suuri kysymys myös tässä on se, että riittääkö miulla itsekuria tällaiseen hommaan..Kyllä ne muiden sanomiset vaan vaikuttaa siihen millaisena itseäsi pidät. Kun tänään kuulin siitä että nää yhet oli pitäny raporttia siitä millainen läskikasa meikäläinen on niin tuntui että itsetunto katosi kokonaan, se jopa hävisi hetkellisesti. Vitutti niin paljon, itkin itseäni ja läskejäni. Olen megajättiläinen joka vaan lyllertää eteenpäin kuin kuollut lahna. Anteeksi vaan tästä säälikirjoituksesta, mutta tältä miusta tällä hetkellä tuntuu.
Kyllä miun kummi asiaakin puhui, ei siinä mitään.. mutta jotenkin inhottaa että sukulaisetkin ovat vatvoneet sitä kuinka "isoksi" meikäläinen on päässyt kasvamaan.
Nice. Jos joku näkee miut vahingossa yrittämässä jotain liikunnan tapaista tai syön normaalista poikkeavaa ruokaa, kuten porkkanaa suklaan sijasta niin älkää naurako.. yritän vaan olla nätimpi ens vuonna, vaikka onnistumisprosentti siihen saattaa olla 0%, hyvällä tuurilla 5%.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti