Kesän menot ja meiningit !

Kylläpä on taas mitä odottaa ! Elän ilmeisesti jotain 18-vuoden hurmosta. Tänä kesänä olen tehnyt kaikkea, mitä olisi pitänyt varmaan tehdä jo kauan aikaa sitten. Vaikka vapusta onkin jo jonkin aikaa, niin kerronpa silti erään hienon asian, jonka toteutin vappuna 2012. Menin valleille ryyppäämään tetsoni päässä. Oli muuten hieno elämys, vaikka skumppa olikin pahaa. Se oli ensimmäinen valliryyppäys-sessio, eikä varmaan viimeinen? mistä tietää.



Toinen asia jota odotan innolla on huomiset lavatanssit, yhtyeenä toimii souvarit. Vähän kyllä jännittää, sillä en osaa tanssia yhtään... mutta niinkuin naapuriystävänikin sanoi niin siellähän oppii. Siltikin vatsanpohjassa vähän kipristää, sillä sekin on ensimmäinen kokemukseni tänä kesänä. Tämä on siis toiminnan kesä.


Toivotaan vaan että huomenna on kaunis ilma, olisi nimittäin tarkoitus etsiä kaupasta jotain kaunista mekkoa, vaikka itse en oikein ole mekkoihmisiä ollut ikinä niin nyt ihan tekee mieli laittaa jotain kaunista päälle. Jospa hiukset laittaisi kuntoon, niin voisin jopa sitten näyttää 'ihmiseltä'... muutenhan olen joku mutantin ja ihmis-apinan välimuoto.



Kolmanneksi sijoille menee Festarit. Kolme hienoa asiaa jota en ole aikaisemmin kokenut ja kaiken koen tänä kesänä. Loistavaa! Siis aion mennä festareille. Teltta, juomista, mahtavaa musiikkia, rakas ystävä. Mitä muuta enää voisi toivoa? AH että odotan tätä kaikkea. Huomenna ostelemaan myös festarialippuja. Voisi siis tästäkin olettaa että huomenna on tilipäivä. Oi kyllä ja sinne ne rahat onkin sitten mennyt. Loppu kuu syödäänkin sitten näkkileipää ja puuroa vai miten se meni?

Etanoiden vallankumous!

Nyt kun pääsin tähän kirjoituksen makuun, niin täytynee kertoa vielä yhdestä hieman ällöttävästä asiasta, joka sattui tullessani kotiin töistä. Kävellessäni huomasin että etanat olivat päättäneet aloittaa VALLANKUMOUKSEN! niitä oli joka puolella. Ei siinä vielä mitään, mutta sateisen päivän jälkeen niitä oli linnottautunut IHAN joka puolelle.... Niitä oli keskellä katua, kadun kummallakin puolella jne... ja huomasin kävellessäni vielä että isot etanat hoitivat maahamme LISÄÄ etanoita.. (oletan näin koska etanat tykkäsivät olla päällekkäin..), jopa etanavauvoja oli joka puolella. Eikä siinäkään vielä mitään jos niistä ei sinänsä välittäisi, mutta kun ei ole kauhean kivaa käppäillä rauhallisesti kotiin, kun kokoajan kävellessä jalkojen alla raksuaa ja kenkään jää joko ällöttävä löllerö taikka sitten se löllero jää makaamaan maahan kuolleena, mikä myös on aika hirveän näköistä.. varsinkin kun se ei jää siihen yhteen etanaan. Että näin. Piti nyt sitten avautua tästäkin tänne, kun kerran kotiinpäin tullessa tälläinenkin sattui vastaan.. Jos tästä jotain positiivista pitää lähteä etsimään niin... kastematoja en nähnyt ainuttakaan!

KÄÄK!

Kyllä on vaikeaa muistaa kirjoittaa tänne.. Aina on joitakin menoja tai sitten oon töissä, niinkun esimerkiksi nytkin... olen töissä ja kirjoitan blogia, erityisen fiksu veto :D

Jokatapauksessa, voisin sanoa että eilinen päivä oli töissä yhtä kuoliota... Oli erittäin viisasta valvoa aamukuuteen saakka ja mennä sitten yhteen töihin.. ja mitäänhän en ottanut juhannuksena. hups. Kokonainen päivä meni siihen että yritin kattoa silmillä suoraan ja saada jopa jotain aikaiseksikin... Yhtä puuskutusta, hikoilua, räjähtävää naurua.. no onneksi sentään työkaverina oli erittäin leppoisa ihminen, muuten koko päivästä ei olisi tullut yhtään mitään..
No juu, sillain meni juhannus.. selvittiin kuitenkin vaikka aluksi ei siltä tuntunutkaan... oloista päätellen.

Tuntuu että elämä on mennyt ihan rappiolle sen tallinna-reissun jälkeen, minkä kyllä huomaa siitäkin että jännästi on juomia hävinnyt vaatehuoneesta, jonne ne juomat on olevinaan "piilotettu", siltikin löydän joka kerran sen hienon piilon kun tulee pienoinen inspiraatio: jos otan yhden.... kaksi voisin,.. hups, nyt meni kolmas... otetaanko vielä? eh. Ei taida olla kovin halpaa käydä Tallinnassa ostamassa juomalastia, jos juomat häviävät tätä tahtia. No raittiista kesästä ei ole kyllä tietoakaan...

Miten ihmeessä voi olla niin vaikeaa muistaa kirjoittaa tänne,.. huhuh! No olen sentään toisen tekstini saanut kirjoitettua tänne mystiseen blogiin. Ja nytkin kirjoitan tänne ehkä vaan siksi kun on aikaa.. töissä on kaikki tehty ja yritän keksi jotakin viihdykettä :'D

ps. Otanko viinilasillisen kun menen kotiin? Vai pitäisikö tällä kertaa tyytyä veteen? :D

Se on nyt tehty !

Monesti olen miettinyt että millaistahan olisi kirjoittaa blogia? Ehkä blogia kirjoittaa sellaiset ihmiset, jotka oikeasti osaavat kirjoittaa. Jotenkin tuntuu hieman oudolta höpistä tänne sattumalta vaan joitakin ajatuksia, joissa ei välttämättä ole edes mitään järkeä. Siltikin olen luonut blogin, vaikka ihan omaksi ilokseni. Se kesti kyllä aika kauan ennen kuin uskalsin. Ajattelin tosiaan että tässäkin hommassa pitäisi olla jotenkin erityisen hyvä, että tällaista voisi tehdä. Nyt kun oikeasti kirjoitan tätä  niin ajattelen että IHAN SAMA ! :D tuntuu tää jotenkin luonnistuvan ja itsehän minä lähinnä näitä kuitenkin luen. 


No juu... mennäänpä konkreettisempiin asioihin; Olen ehkä ollut tänään reippaampi mitä yleensä. Heräsin jopa 10:15 ja se on minulle aika hyvin, kun ajattelee että yleensä nukun yli puolen päivän helpostikin jos siihen vaan on mahdollisuus. Käytin siis koiran ulkona, kävin kaupassa ja raahasin kauppakassia kotiin ja se oli oikeastaan ihan mukavaa! Aurinko paistaa ja elämä on ihanaa, vai ? No nyt saatan elää tietynlaisessa euforiassa, mutta odotahan vaan kun koittaa huominen "APUA, PITÄÄ HERÄTÄ" -ajatus ja joudun jälleen kokemaan arjen riemut kun menen rakkaiden mummojen luo töihin. vai pitäisikö rakkaiden sana laittaa heittomerkkeihin... 


No ehkä yritän kuitenkin nauttia tästä päivästä ja ajatella huomista vasta sitten kun koittaa se legendaarinen herätys. Ps. ostin muuten mansikoitakin, ne olivat aika kitkeriä.. saksalaisia kun ovat, mutta kun teki mieli niin pakkohan se oli..


Ja nyt tämä on tehty. BLOGI ! voisin siis sanoa että olen ylittänyt tänään itseni, ainakin siinä mielessä että uskallan kirjoittaa asioitani julkisesti ja häpeilemättä, toivottavasti en kuitenkaan tämän ansiosta unohda kirjoittaa juttujani myös päiväkirjaan, sehän olisi jopa rikollista.