maanantai 14. huhtikuuta 2014

"Hetki jolloin musta verho laskeutuu"

mustan verhon peittämä hetki,
se tunne kun yllesi laskeutuu pimeää,
et voi ymmärtää tunnetta, joka vie sinut matalaksi,
pois kaikesta hyvästä, ilosta ja elämästä.
Surun murtama ajatus, pieni kuiskaus enkelille
ja pian tunnet olevasi poissa. Kaukana ihmisistä,
jotka sinua rakastaa, tukee ja antaa valoa.
On liian myöhäistä palata, voit vain vajota ja toivoa
että lähimmäiset ymmärtävät.
Kaipaus on kova, suru suunnaton ja elämä niin epäreilu.
Jää vain ruusu, joka kuihtuu hiljalleen mustan verhon ylle ja pieni ruttuinen lappu:

rakastan teitä, aina.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Se on vain pieni, silauksen hohtama hetki kun olet onellinen ja kaikki on hyvin. Seuraavassa sekunnissa tunnet, että kyyneleet valuvat pitkin poskiasi ja olet poissa tästä sadun hohtoisesta maailmasta. Vain mustat ajatukset valtaavat mielesi ja mietit asioita, joita olisit voinut tehdä toisin, joita olisit voinut välttää, olisit voinut sanoa tai/jättää sanomatta, jotta tätä tragediaa ei olisi sattunut.
Kaikki meteli häviää, olet vain hiljaa ja tunnet syyllisyyttä, kaipausta, kipua ja surua. Haluaisit elää monet hetket toisella tavoin, rakastaa ja olla läsnä.
Mikään ei enää tuo takaisin sitä hetkeä, jolloin olisin voinut sinut pelastaa.
Anna anteeksi, kun mikään ei auttanut.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Pientä selvennystä näihin sanoihin vain sen verran, että lomani lopuksi sattui erittäin ikävä tragedia minun läheisilleni, joka pisti mietityttämään paljon elämää ja rakkaita ihmisiä lähelläni. Olette arvokkainta mitä minulla on, vaikka ette lukisikaan tätä niin tämä vuodatus tulee suoraan sydämestä ja tämä kirjoittaminen on yksi tapani saada purkaa asioita, jotka vellovat sisälläni itkuisina ryöppyinä.

Kaikki ystävät, kihlattuni, rakas perhe. Olette kaikki mitä minulla on. Kiitos että olette siinä! <3

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Se on loma ny !

Loma. Sana, joka pistää mielen ja kehon hymyilemään, pahimmassa tapauksessa irvistämään. Vihdoinkin saan viettää antoisia lomapäiviä ilman suunnitelmia. Ainoa erityisen loistava suunnitelma minun lomani alkajaisiksi oli viinipönikän hankinta, jonka muuten toteutin samantien kun lomalle pääsin ja lompsis- nyt niitä on jopa kaksin kappalein. Red wine- elämän nektariini. (omsnoms ja hörps)



























Siinä on muutamia kuvia, joita olen lomani aikana napsinut. Kävin teatterissa katsomassa katri helenaa, oli muuten todella huikea esitys. Teatterin ystävien unelma suorastaan. Uusista aurinkoglasseista nappasin kuvan, eikä maksanut kuin kaksi euroa. Hieno löytö jälleen kerran, äidin kanssa kävimme humputtelemassa ja koska niin harvoin tulee yhteiskuvia otettua niin nappasin meistä kuvatuksen. Ensimmäisten kuvien joukossa on myös miun hyviä ystäviä, vietettiin ns. loman alottajaisia. Siitä puheenollen seuraavana päivänä oli tosi ihana päänsärky, kiitos vaan rommista.. kyllä teki päänupille hyvää.

.. Ja tänään hörpin kahvia partsilla ja helpotti oloa kummasti kun sattui vitutuskäyrä olemaan huipussaan ihan kirjaimellisesti. Miun oma mummo saa välillä omilla sanomisillaan pään räjähtämään niin että siitähän seurasi päänsärky. Hyvä minä. Mutta jatkan antoisaa lomaa ja kirjoittelen kun taas ehdin.. adios amigos!